työt ja työvuorot tekee musta tylsän ja väsyneen. onneksi osaan silti rentoutua, pitää kivaa ja vain olla.
paljon on tapahtunut, en ymmärrä en tajua en vielä edes ole varma mitä tapahtuu. en ole varma mitä haluan.
olen sekaisin tapahtumienvirrasta, joka kuljettaa mua mukanaan. mä olen kuin aaltojen vankina, ne heittelee mua ympäriinsä ja mä olen aivan sekaisin. hyvällä tavalla sekaisin. ja väsynyt. onneksi nämä aallot pitävät mut pinnalla.
pian hetkeksi pois rutiineista, helsingistä ja kaikesta tutusta. pääsen ajattelemaan, kirjoittamaan ja rauhoittumaan. rentoutumaan ja heittämään tämän väsymyksen pois.
enää 233 työtuntia. enää 31 työpäivää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
voi toista. työvuoroihin tottuu supernopeesti, alku on rankkaa, mutta kuukauden jälkeen siitä tulee jo ihan normielämää! tsemppiä <3
VastaaPoistajees, toinen viikko meneillään vasta ja oon ihan kuolemanväsynyt. varsinkin näistä aamu-ilta-aamu-vuoroista. mutta totun tähän varmasti. kiitos tsemppauksesta, pii ♥
VastaaPoista