-

haaveilijoidenkin haaveisiin ilmeisesti joskus vastataan. tai ainakin annetaan suuntaa.

mutta mistä tietää, onko se oikea suunta?

-

tänään mä olen ollut tosi väsynyt. koko päivän vain väsynyt, väsynyt, väsynyt. teki vain mieli päästä nukkumaan ja nähdä unia, joita voisin miettiä herättyäni.

vasta kun istuin satamassa kiviportailla ystäväni kanssa aloin heräillä koko päivän kestäneestä horroksesta.

"taas tuntuu siltä, että elämä on niin ihanaa"

"jotenkin siltä tuntuu aina kun nähdään"

ja tiesittekö, että ihmisiä on välillä tosi vaikea tulkita. toisinaan jo katseesta tai ilmeestä saa pääteltyä toisen sanat, mutta joinain päivinä ihmisestä ei saa mitään irti. se on todella häiritsevää, ja ehkä juuri siksi mä mietin liikaa, mitä mikäkin asia tarkoittaa. jos millään edes on tarkoitusta . . . kai tarkoituksetkin on tarkoitettuja?

-

tunteet on ihmeellisiä, eikä niitä ymmärrä koskaan täydellisesti. ja mä luulin, että mä tunnen itseni. en tunne. en täydellisesti. ja tunteita ei ole tehty tunnettaviksi.

kunpa edes ajatukset ja tekemiset olisi. sitten mun ei tarvitsisi miettiä, mitä ihmettä mä tässä tilanteessa tekisin, ja mitä jättäisin tekemättä.

vaikeaa. vaikeaa. vaikeaa.