tiistai 28. joulukuuta 2010

-

tänään oli ihana päivä, tosi ihana päivä. näin pitkästä aikaa ystävää, jota en ollut nähnyt liian moneen kuukauteen ja tulin iloiseksi. ihmiset on ihania. ystävät on ihania. kyllä.

loppuviikko onkin täynnä lisää ihania ihmisiä. ja uusi vuosi! sekin on tiedossa.
mä odotan uutta vuotta niin paljon. se on niin kuin uusi elämä alkaisi. mulla on hienoja uudenvuodenlupauksia, jotka aion pitää ja toteuttaa ja mä olen niin innoissani. mä olen niin mukana tässä! uudessa vuodessa. siistiä.

loma on antanut mulle paljon uutta puhtia. en jaksa murehtia tällä hetkellä mistään. en siitä, että mun pitäisi selvitellä joitakin ihmissuhdeasioita, en siitä, että olen liian laiska kuluttamaan lomastani aikaa koulutehtäville, en siitä, että pitäisi tehdä työhakemuksia, en siitä, että pitäisi nukkua enemmän. en mistään. tällä hetkellä. voi olla, että huomenna palaan murehtimisen pariin, tai lähinnä miettimisen, en murehtimisen, mutta jos hyvin käy, osaan silloinkin elää hetkessä. koska se, että elää hetkessä, tuntuu mielettömän kivalta. oikeasti.

uusi vuosi, uudet kujeet. niinhän se kai menee. can't wait.

perjantai 24. joulukuuta 2010

-

ulkona on valkoista, ikkunoilla palaa kynttilöitä, taustalla soi coldplayn christmas lights, kodissa tuoksuu vastapaistetut joulutortut ja rakkaita on ympärillä. ei kai jouluna tarvitse tehdä muuta kuin olla ja tuntea olonsa hyväksi. joulu on hyvä.
ihanaa joulua. kaikille.

those christmas lights
light up the streets
down where the sea and city meet
may all your troubles soon be gone
oh christmas lights, keep shining on

those christmas lights
light up the streets
maybe they'll bring her back to me
then all my troubles will be gone
oh christmas lights, keep shining on
oh christmas lights
light up the streets
light up the fireworks in me
may all your troubles soon be gone
those christmas lights keep shining on

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

-



tänään on ollut leppoisa sunnuntai - mä olen vain miettinyt, ollut rauhassa, lukenut, syönyt ja kuunnellut musiikkia. ja laulanut. anna puun linnuton puu on ihana.


tänään on ollut monia hetkiä, joita olisin halunnut jakaa jonkun kanssa. nauttia vain juuri siitä hetkestä, eikä huolehtia mistään muusta. leikata toiselle kakkua, murentaa siitä vahingossa valkoiselle pöytäliinalle, katsella palavien kynttilöiden liekkejä, istua villasukat jalassa sohvalla höyryävät teekupit kädessä ja olla vain hiljaa. katsella lenteleviä isoja lumihiutaleita ikkunasta ja lämmitellä kylmiä käsiä patterin pinnalla. lukea kirjoja ja kertoa jokin hyvä kohta siitä toiselle.

ja huomenna on taas maanantai. onneksi viimeinen koulumaanantai tänä vuonna. ajatus lomasta lohduttaa. ja joulusta. ja uudesta vuodesta. ja vaikka mistä.

perjantai 17. joulukuuta 2010

-

se tunne, kun tietää että päivästä tulee hyvä. tai viikonlopusta. nyt todellakin on sellainen tunne. sen vain tietää. kaikkea kivaa tiedossa, kaikkea hauskaa ja ihanaa. eikä jaksaisi odottaa muutamaa tuntia, että se kaikki tapahtuisi.

nyt voisin mennä tekemään itselleni kupin kahvia ja sen jälkeen siivoamaan. rakastan olla yksin kotona ja tehdä asiat hitaasti, omalla tavallani, kuunnella musiikkia ja olla vain omassa seurassaan.

tänään on hyvä fiilis, huomennakin on ja sunnuntaina. viikonlopusta tulee hieno. hieno.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

-

tämä päivä piti sisällään:

hitaan aamun, uniset silmät, tähtivalot, kaksi ruisleipää, luukun 8. päivälle, kadonneet avaimet, huolestuneen puhelun, myöhästyneen bussin, ruuhkaisia ihmisiä, väärin tehtyjä tehtäviä, koodeja, liian lyhyen koulupäivän, pahaa ruokaa, liukastelua kapealla lumipolulla, naurua junassa, bussiin juoksemista, etsimistä, ärsyyntymistä, lisää kadonneita avaimia, rahahuolia, odottamista, kaapin siivoamista, korkokenkiä, paahtoleipää ja kirjoittamista.


eikä niitä avaimia siltikään löytynyt. oon nyt sitten avaimeton. karua.

huomenna tiedossa ystävä, kahvila, ostoksia, paljon naurua ja keskustelua.

ylihuomenna tiedossa junamatka, lukemista, opiskelua, isi ja mikkeli.

ja mä yritän tästä lähin elää hetkessä.

perjantai 3. joulukuuta 2010

-

eilen illalla kun makasin mun sängyllä (ja nukahdin vahingossa) ja heräsin haaveistani (ja unistani) totesin että tarvitsen pienen kävelyn. bussi vei mut pysäkille, jolla en yleensä jää, mutta nyt jäin. tarkoituksella. kun lähdin kotoa, mietin että ehkä näen sut, ehkä en.
ja kun mä kävelin siitä pysäkiltä keskustaan, mä totesin ääneen
ei ole totta
ja kävelin vain tien toiselle puolelle enkä sanonut sulle mitään. olin hiljaa ja kävelin talojen vierustoja pitkin takaisin kotia kohti.

ne askeleet kotiin asti rentouttivat. sain kaksi tekstiviestiä ja hymyn. hakaniemen sillalla tuuli oli jäätävä. mä olisin halunnut sanoa näkemiin. ja kaiteella oli sydämiä ja sanoja lumeen piirrettynä. kävin ostamassa sitruunoita ja lehden, jossa opetettiin kuinka voi nauttia yksin olemisesta. näin vihaisen näköisiä autoja. valkotakkinen mies huusi valkotakkiselle naiselle tien toiselta puolelta. vastaan tuli kolme miestä joilla oli parrat ja kauppakassit. näin bussin jossa ei lukenut päämäärää mutta tiesin sen menevän merihakaan. ikkunassa oli rumia tonttukoristeita. pienet lapset opettelivat luistelemaan vaaleanpunaisissa haalareissaan. 64 rappusta olivat liukkaita. ja kotona oli lämmin.

ja tervetuloa, joulukuu.