lauantai 26. kesäkuuta 2010

-


kun ei edes uskalla sulkea silmiä illalla ettei hukkuisi ajatuksiin.


mä tahtoisin suunnan tälle kesälle, suunnan mun tekemisille, suunnan kaikelle. nyt mun tekisi mieli vain lähteä varkauteen ja istua öisin mummon laiturilla ja katsella sitä järveä. ja kuunnella välillä itseänikin, eikä vain sitä vierasta ääntä, joka huutelee valheita mulle.


musta tuntuu että oon se, joka ottaa kaiken aina vähän raskaammin, vaikeammin, kiertää kaikkiaalle kiertotietä, vaikka olisi oikotiekin. sellainen mä oon.


ettekä te kukaan tiedä miten paljon mua pelottaa.

2 kommenttia:

  1. Minä tiedän ainakin ehkä osan sinun pelostasi, vaikka se voikin johtua eri asioista. Koeta olla hukkumatta siihen.

    VastaaPoista
  2. kiitos, yritän pysyä pinnalla. koeta säkin.

    VastaaPoista