miksei mikään riitä

jokin mättää

toivon asioita, ne tapahtuu, epäröin.
miten mikään riittää mihinkään jos tuntee näin?
miten mikään toimii jos mistään ei tiedä mitään?

mun niin tekisi mieli vain vajota maan alle, piiloutua kaikilta ihmisiltä, heittää puhelin mereen ja pakata matkalaukku, karata kaikkea.
tai sitten vain, lukittautua turvallisten ystävien kanssa johonkin, nauraa niin että silmistä vuotaa kyyneleet. unohtaa ongelmat, unohtaa muut ihmiset, unohtaa työt, stressi, koulu... unohtaa. pitää hauskaa.
mua jollain tavalla pelottaa se, miten en voi oikeasti tietää mitä mä haluan. mitä mä haluan. on ahdistavaa ajatella edes, mitä mä haluan, koska mä en tiedä. mä en ole mistään enää varma. mä haluan vain johonkin ilman näitä ajatuksia ja ilman näitä kysymyksiä päässäni. ilman murheita. vaikkei nämä edes ole murheita, ne tuntuu niiltä. ne tuntuu taakalta. mä haluan sen taakan pois.

tekstiviestimuisti täynnä, poista viestejä.

mitä helvettiä mä haluan?