mun hermoja koetellaan, tunteita testataan ja kadulla mun eteen ilmestyy asioita, joita yritän kovasti olla miettimättä. aamulla olin sitä mieltä että ärsyttävintä ikinä on se, että herätessäni kahvimaito on loppu ja jouduin lähtemään kauppaan sitä ostamaan ja oon kyllä edelleenkin sitä mieltä, mutta tässä päivässä oli ärsyttävintä se, että annoin tyhmien asioiden pilata päivän. pienen asian, mutta semmoisen, joka saa ajatukset juoksemaan kilpaa ja ylittää rajan hyvän ja pahan välillä. ja huomaan taas miten syksyn tullen annan joillekin asioille vallan. kun oon tässä mielentilassa, näissä aatteissa (taas), hermostun, olen hermostunut. ja stressaan. opettaja sanoi mulle tänään kun hyvin paniikinomaisesti ja stressaantuneena ja hermostuneena rupesin väkertämään yhtä tehtävää;
"älä stressaa, se menee hyvin, älä stressaa."
mä toivon että voisin noudattaa joitain ohjeita mitä mulle annetaan, mutta nyt kun mulla on kaikkea muuta, mä en pysty. mä toivon ettei tämä syksy mene taas siihen että oon siinä samassa pisteessä, jota en saa siirrettyä millään pois. se on vaan jämähtänyt enemmän paikalleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti